torstai 28. huhtikuuta 2011

Väärin tuotettu! Vai oliko?

Jokunen aikaa sitten istuskelin työtuolissani ja fiilistelin kantaesityksen ja ensi-illan jälkeisellä mielihyvällä. Taputtelin itseäni selkään ja onnittelin puolentoistavuoden urakan loppuun saattamisesta. Kyse oli Turku 2011 kulttuuripääkaupunki vuoteen kuuluvan hankkeen, Solistina Turku - 8mm, ensi-illasta. Paikallinen media oli jaellut ylisanojaan ja saimme nautiskella julkisuuden egoa hivelevästä silittelystä. Avasin Facebookin ja silmäilin viimeisiä postauksia ja siellä yksi paikallinen kollega/tuttu/opiskelija tilitti lievää sappea tekstistään tiristen turkulaisten vähäistä osuutta tuotannossa. Muuten hyvä tuotanto, mutta paikallisten vähyys teki siitä huonon vai tekikö?
Puolentoistavuoden ajan produktion kimpussa oli työskennellyt ihmisä Mikkelistä, Turusta ja Helsingistä. Idean äitinä toimi MAMK ja paikallisena toteuttajana HUMAKin Turun kampus ja osarahoittajana toimi kulttuuripääkaupunkisäätiö. Kyse ei siis ollut pelkästään paikallisesta tuotannosta vaan valtakunnallisesta toteutuksesta, niinkuin kulttuuripääkaupunkituotantojen kuuluukin olla. Onhan Turku Euroopan, eikä vain Länsi-Suomen kulttuuripääkaupunki.
Tuottajan rooli on usein julkisuudelta näkymätön. Kulisseissa puurtava moniosaaja ei pääse patsastelemaan julkisuuden loisteeseen samallalailla kuin esiintyvät taiteilijat. Solistina Turku hankkeessa oli monia "staroja", Mikkelin kaupungin orkesteri, teoksen säveltäjä ja myös huomattava määrä tavallisia turkulaisia, jotka olivat luovuttaneet henkilökohtaista filmimateriaaliaan kaiken kansan nähtäväksi. Tähtiä oli siis useita ja tuottajat saivat kukituksensa onnistuneena tuotantona. Tuottajan rooli onkin nähtävä taustavaikuttamisena. Kun kaikki toimii ja tuotanto onnistuu, kulttuurituottaja voi skoolata juhlamaljansa tyytyväisenä kaikessa hiljaisuudessa omassa työhuoneessaan.

www.turku2011.fi/solistina-turku

torstai 7. huhtikuuta 2011

Teatterin keinoin sortoa vastaan

HUMAK on mukana eurooppalaisessa Forum Theatre –hankkeessa, jossa yhdessä tanskalaisten ja brittipartnerien kanssa etsitään keinoja ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja koulunkäynnin keskeyttämistä. Näihin haastaviin ja eri maita yhdistäviin ongelmiin haetaan apua forum-teatterin keinoilla. Hankkeessa koulutetaan nuoriso-ohjaajia, kulttuurituottajia, opinto-ohjaajia ja opettajia käyttämään forum-teatterin menetelmiä heidän työskennellessään nuorten kanssa. Ohjaajien kurssituksen lisäksi kokoamme käsikirjan toimivista tavoista käyttää forum-teatteria nuorten kanssa työskentelyyn.

Forum-teatterin lähtökohtana on ajatus teatterin ja taiteen yksilöä ja yhteisöä voimaannuttavasta vaikutuksesta. Teatterimuodon luojana pidetään brasilialaista teatteriohjaajaa ja kansalaisaktivisti Augusto Boalia (1931–2009). Itse asiassa forum-teatteri on vain yksi osa tai menetelmä sorrettujen teatteriksi (the Theatre of Oppressed) nimetystä Boalin kehittämästä teatterin alalajista.

Ajatus osallistavasta teatterista syntyi Boalille hänen työskennellessään 1960- ja 70-luvuilla Brasiliassa São Paolossa ja Argentiinassa erityisesti slummeissa asuvien ihmisten, vankien tai muiden syrjäytyneiden kanssa. Hän oli kiinnostunut työskentelemään ihmisoikeuksien puolesta, väkivallan uhrien auttamiseksi ja köyhien aseman parantamiseksi. Boalin mukaan vain itse sortoa kohdannut ja kokenut pystyy vapauttamaan itsensä siitä. Boal kokeili menetelmiään eri puolilla Latinalaista Amerikkaa eri yhteisöiden kanssa, mutta myöhemmin myös paljon Euroopassa erityisesti Ranskassa.

Forum-teatterin keskeinen pyrkimys on parantaa sortoa kokevan yhteisön tai yksilön asemaa tai tunnistaa sorto. Näytelmät ovat ns. elävästä elämästä eli pohjautuvat tosielämässä kohdattuihin tilanteisiin. Teatteriesityksessä katsoja ei ole passiivinen vastaanottaja vaan keskusteleva osallistuja, sillä näytelmän aikana yleisö voi (ja sen pitääkin) puuttua näytelmän kulkuun ja tarjota vaihtoehtoisia käyttäytymismalleja näytelmän roolihahmoille ja kohtauksille. Vaikka näyttelijöiden perusrooleja (onko hyvis vai pahis) ei voikaan kokonaan muuttaa, voi tarjota vaihtoehtoja vuorosanoiksi ja toiminnaksi. Parhaimmillaan yleisön jäsen hyppää lavalle näyttelemään roolin haluamallaan tavalla.

Äkkiseltään voi olla vaikeaa yhdistää Latinalaisen Amerikan ongelmia ja niiden ratkaisuja 2010-luvun hyvinvointi Suomeen. Toisaalta mielessä voi pyöriä, onko teatterista sittenkään apua oikeassa elämässä kohdattuihin ongelmiin. Boal oli vakuuttunut siitä, että tämän avulla ihmiset ainakin oppivat tunnistamaan helpommin epäoikeudenmukaisuuden, sorron tai alistamisen. Kun näyttämöllä on nähnyt ongelmallisen tilanteen ja siihen vaihtoehtoisen ratkaisumallin, voi olla helpompi puuttua vastaantuleviin tilanteisiin tosi elämässä. Mitä luulet, olisiko sinun helpompi puuttua vaikkapa koulukiusaamiseen, jos olet harjoitellut tilannetta teatterissa? Tai puolustaa rasistisen huutelun kohteeksi joutuvaa maahanmuuttajaa, kun olet nähnyt vastaavan tilanteen ratkaisun lavalla? Ehkäpä vanha sanonta: harjoitus tekee mestarin, toimii tässäkin.

Me hankkeessa toimivat olemme aika innoissamme. Maaliskuun alussa harjoittelimme menetelmää hanketapaamisessa Vejlessä Tanskassa. Esimerkit pienoisnäytelmiimme oli työstetty meidän osallistujien kohtaamista arkipäivän tilanteista. Oli aika jännää nähdä oma ”tilanne” toisten esittäminä. Näytelmien ja lämmittelyleikkien harjoittelu oli todella hauskaa ja virkistävää. Sanoisin, että yhden päivän aikana tutustuimme toisiimme paljon paremmin kuin edellisen kolmipäiväisen kokoustyyppisen tapaamisen aikana.

Tänä keväänä kulttuurituottajaopiskelijat Jyväskylässä pääsevät perehtymään myös forum-teatteriin. Syksyllä on vuorossa kurssi nuoriso-ohjaajille, opoille, opettajille ja kaikille muillekin menetelmästä kiinnostuneille. Tavoitteena on antaa yksi toimiva ohjauksen menetelmä lisää nuorten kanssa toimivien työkalupakkiin. Hankkeen vaiheita voi seurata pian avattavien nettisivujen kautta. http://www.actvise.eu/

Sanna Pekkinen, aluekoordinaattori

Jyväskylän kampus