Missä mennään HUMAKin aikuiskoulutuksessa?

Valtakunnallisuus, joustavuus ja monimuotoisuus ovat HUMAKin aikuiskoulutuksen avainsanoja. HUMAK on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka kehittää toimialojensa työelämää eri alueiden tarpeista lähtien. Koulutusta toteutetaan joustavasti ja viedään lähelle koulutettavia. Sitä voidaan nopeasti suunnata eri kohderyhmien tarpeisiin. Syksystä 2011 alkaen kulttuurituotannon AMK-tutkintoon on voinut opiskella Tampereella, jossa aiemmin ei kulttuurituottajakoulutusta ole ollut. Yhteisöpedagogikoulutusta on jo aiemmin järjestetty Turussa yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian kanssa, kuten myös Kuopiossa, jossa yhteisöpedagogien osaamiselle on ollut kysyntää. Syksyllä 2012 Kuopiossa alkaa myös Kulttuurituotannon AMK -koulutus.

HUMAKissa aikuiskoulutus toteutetaan monimuotoisesti siten, että työn ohessa kouluttautuminen on mahdollista. Oppiminen kytketään mahdollisimman tiiviisti opiskelijan oman työn kehittämiseen. Joustavuus ja elinikäisen oppimisen ajatus toteutuu myös HUMAKissa käytössä olevassa AHOT-menettelyssä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tarkoittaa mahdollisuutta hyödyntää eri tavoin hankittua osaamista osana tutkintoa. Onpa osaaminen peräisin koulutuksesta, työstä, toimialan luottamustehtävistä, vapaa-ajan toiminnasta tai arkioppimisesta, AHOT-menettelyn myötä opiskelija ei joudu opiskelemaan sitä, minkä jo osaa.

Eri koulutusmuodot vastaavat erilaisiin oppimisen tarpeisiin eri elämäntilanteissa ja uran eri vaiheissa. AMK-tutkintoon johtava koulutus tarjoaa mahdollisuuden tutkintotason nostamiseen tai uranvaihtoon, erikoistumisopinnot on suunnattu korkeakoulututkinnon jo suorittaneille. Niiden avulla opiskelija voi syventää osaamistaan ja luoda uutta suuntaa ammatilliseen kehittymiseensä. Kirjoitustulkkaus, järjestöjen kehittäminen, kulttuuritapahtumien vapaaehtoistyön johtaminen, seikkailukasvatus – HUMAKin erikoistumisopinnoissa on valinnan varaa.

HUMAK on viime vuosina panostanut voimakkaasti ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämiseen. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia on viisi, joista kaksi englanninkielisiä. HUMAKille ominainen kumppanuudella kehittämisen periaate näkyy myös YAMK-tutkinnoissa. Koulutusohjelmia toteutetaan yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

HUMAKin koulutustarjontaan pääsee jokainen tutustumaan avoimien AMK-opintojen avulla. Opiskelu on avointa kaikille iästä ja aiemmasta opintohistoriasta riippumatta. Se tarjoaa näköalapaikan kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuurituotannon sekä viittomakielentulkin ammattikentille. Avoimia AMK- opintoja voi suorittaa myös opintopolkuopintoina ja saada näin hakukelpoisuuden AMK-tutkintoon johtaviin opintoihin.

HUMAKin laajan aikuiskoulutustarjonnan mahdollistamat yksilölliset koulutuspolut ovat keino varmistaa, että opiskelijan hankkima osaaminen on juuri sitä mitä työelämässä kulloinkin tarvitaan. HUMAKin tämän syksyn uutiskirjeen teemana on aikuiskoulutus. Siinä esittellään mm. monenlaisia oppijoita ja ammatillisen kehittymisen tarinoita.

• HUMAK-uutiskirje 2/2011 - Ajankohtaista aikuiskoulutuksessa

Katri Kaalikoski,
koulutusjohtaja

Ikäihmisiä, kirjavinkkausta, sirkusta ja opiskelun iloa

Mikä saa tai panee aikuisen hankkimaan kulttuurituottajan tutkinnon ammattikorkeakoulussa? HUMAK kouluttaa kolmella kampuksella kulttuurituottajia myös aikuiskoulutuksessa. Uusi aluevaltaus on aikuisille suunnatun monimuotokoulutuksen tarjoaminen uusilla paikkakunnilla. Tampereella syyskuussa alkanut koulutus vastaa tarpeeseen, koska hakijamäärä oli suuri.

Koulutus antaa muutakin kuin tietoa

Tampereen ryhmän opiskelijoilla on ollut erilaisia syitä hakeutua koulutukseen ja opiskelijat tuottavat kulttuuria lapsille, nuorille, ikäihmiselle, julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa työskentelevä Jussi Perämäki on valmistunut yhteisöpedagogiksi pari vuotta sitten. Nuorisotyön ammattilainen hakee kulttuurituottamisen osaamisen täydentämistä, koska hänen työnsä on suurelta osin nuorille suunnattujen tapahtumien tuottamista.

Tampereen kaupungin kulttuuripalvelujen koordinaattorin Tarja Järvisen arkipäivän haasteena on kulttuuripalvelun tuottaminen ikääntyneelle väestölle. Miten kotona tai laitoksessa asuva, huonosti liikkuva vanhus saa mahdollisuuden kokea korkeatasoisia kulttuurielämyksiä? Tarjalle monimuotokoulutus antaa mahdollisuuden tarkastella omaa työtään uudenlaisista näkökulmista. Koulutuksessa tärkeintä ei ole aina vain tiedon vastaanottaminen, vaan myös ryhmässä käytävä keskustelu. Ryhmässä oleva erilainen osaaminen muuttuu yhteiseksi voimavaraksi.

Lahtelainen Jenni Saario hakee koulutuksen tason nostamista: kulttuurisihteerin opistotason tutkinnon päivittymisen jälkeen tähtäimessä on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Aiempi työura sisältää teatterialan markkinointia ja tiedotusta ja nykyään lastenkulttuurin tuottamista.

Tarve täydentää osaamista on tullut työn tuottamista haasteista: milloin töitä on tehty teoretisoimatta sen enempää tai halutaan laajentaa omia näköaloja. Monimuotokoulutuksen etuna on opiskelijan todellinen mahdollisuus suunnitella omaa ajankäyttöään. Samoin AHOTointi – aikaisemmin hankitun tunnustaminen ja tunnistaminen, helpottaa opiskelun taakkaa: jo osattua ei tarvitse opiskella toista kertaa. Opiskelija joutuu pohtimaan omaa osaamistaan AHOT-prosessissa kulttuurialan toimijana ja tämä prosessi on opiskelijalle hyvinkin voimaannuttava kokemus: osaamista on!

Kuopioon, Kuopioon

Seuraava monimuotokoulutus alkaa Kuopiossa syksyllä 2011. Koko itäisen Suomen alueella ei ole ollut aiemmin kulttuurituottajan ammatillista koulutusta. Aloittava koulutus vastaa tarpeeseen, koska alueella on paljon taiteilijoita, useiden taiteen alojen koulutusta, ja erilaisia tapahtumia.

Kenelle koulutus sopii? Koulutustarvetta on niin opistotason tutkinnon nostajilla kuin myös yliopistotutkintoja tehneillä, jotka tarvitsevat lisää käytännön osaamista. Kulttuurin rajapinnoilla tehtävä työ lisää koulutustarvetta, koska kulttuurituottajien työkenttä on laajentunut perinteisestä. Nykyään kulttuurituottajia löytää työskentelemästä sosiaali- ja terveydenhoitosektorin tai matkailu- ja ravitsemusalan liepeillä. Kulttuurituottajan yrittäjyys voi kohdistua niin palveluihin kuin tuotteisiin.

Päivi Ruutiainen

Teksti on osa HUMAK-uutiskirjettä:

• HUMAK-uutiskirje 2/2011 - Ajankohtaista aikuiskoulutuksessa

Emma Anttila haluaa tuottaa musiikkia laadukkaasti ajassa

Orkesteri tarvitsee tuottajan, joka antaa soittajille mahdollisuuden keskittyä oleelliseen eli musiikin tekemiseen, Nuotitonhoitaja-Tuottaja Emma Anttila vakuuttaa. Orkesterin huilistille uusi työsarka avautui kulttuurituottaja (AMK) opintojen kautta. Kuva: Nikke Isomöttönen

Joensuun kaupunginorkesterin huilun äänenjohtaja Emma Anttilan ammatinvaihtohaave vahvistui reilu vuosi sitten: hän halusi tulevaisuudessa soittajan pallilta tuottajan tontille. Syksyllä 2010 hän aloitti kulttuurituottajaopinnot Humanistisen ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksessa Jyväskylän kampuksella.

Haastattelupäivänä lokakuussa 2011 Emma Anttila huolehtii Jyväskylä Sinfonian kenraaliharjoituksista nuotistonhoitaja-tuottajana. Kapellimestari Atso Almila, viulisti Mikko Luolajan-Mikkola, Jyväskylä Sinfonian soittajat ja katsomossa istuvat koululaiset ovat osa Emma Anttilan arkea. Hän ei enää itse soita orkesterissa vaan huolehtii kokonaisuuden joustavasta sujumisesta.

Ensimmäinen haave on jo toteutunut. Huilistin työ on vaihtunut sinfoniaorkesterin moni-ilmeiseen tuottajan pestiin. Ikuisena tavoitteena on tuottaa musiikkia laadukkaasti ajassa.

Musiikki on ollut osa elämääni jo pienestä. Musiikki rauhoittaa, sen kautta voi peilata itseään ja tunteitaan. Haluan tuottajana mahdollistaa laadukkaita tuotantoja, joissa myös kasvatukselliset tavoitteet ovat mukana. Haluan tuottaa klassisen musiikin konsertteja laadukkaasti ja nykyaikaisesti. Orkesterin ydinosaaminen on perusta, jolle tuotantoa rakennetaan, korostaa Emma Anttila. – Musiikki ja siihen liittyvät traditiot saavat säilyä, mutta tekniikka ja tuotanto on saatava nykyajan muottiin.

Vahvat työelämäyhteydet ja vertaistuki parasta antia

Aikuisopiskelu on mielekäs tapa oppia uutta ja vahvistaa aikaisempaa osaamista. Vahva työelämäyhteys yhdessä laadukkaan opetuksen kanssa ovat antaneet hyvät perusteet tuottajuuteen. Opiskelujen lisäarvo on laaja vertaisverkko, jolta olen saanut tukea ja kannustusta. Yhteiset innovoinnit ja ideoinnit ovat vieneet montaa asiaa eteenpäin, Emma Anttila iloitsee.

AHOT-prosessi eli aikaisemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen saa kiitosta. Aikaisempi maisterintutkinto Sibelius-Akatemiasta sekä vuosien työkokemus huilistina on voitu osittain lukea hyväksi kulttuurituottajaopinnoissa. Näin opiskelutaakasta on tullut kohtuullinen eikä aikaisemmin opittua ole tarvinnut opiskella uudelleen.

Tuottaja tarvitsee alan tuntemusta

Emma Anttila on kotonaan Jyväskylä Sinfonian arjessa. Hänen työnkuvaansa nuotistonhoitaja-tuottajana kuuluvat nuotiston huollon ja tilausten ohella myös kahden oman konsertin tuotannot alusta loppuun.

Aikaisempaan nuotistonhoitaja-ammattinimikkeeseen lisätty tuottaja kertoo kahdesta asiasta: Jyväskylä Sinfonian halusta nykyaikaistaa organisaatiotaan sekä tuottajan työpanoksen näkyväksi tekemisestä.

Olen saanut HUMAKin kulttuurituottajakoulutuksen kautta uuden mielekkään työpaikan ja valtavan vertaisverkoston. Perheemme on muuttanut Jyväskylään ja olen aloittanut haastavan työn, jota voin koko ajan kehittää myös opiskeluni kautta, Emma Anttila tiivistää aikuisopiskelun antia.

Tavoitteena on valmistua vuoden kuluttua ja saada kulttuurituottaja (AMK) ammattinimeke.

Teksti on osa HUMAK-uutiskirjettä

• HUMAK-uutiskirje 2/2011 - Ajankohtaista aikuiskoulutuksessa