perjantai 20. huhtikuuta 2012

LOGOMO – Luovan talouden keskus ja paikka oppia

Mikä LOGOMO?

LOGOMO on Turkuun yli sata vuotta vanhaan historialliseen VR:n konepajarakennukseen rakentuva luovan talouden keskus. Keskus oli myös Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumien päänäyttämö ja tällä hetkellä se tunnetaan esimerkiksi The Voice of Finland -televisio-ohjelman kautta. Toisaalta LOGOMO tiedetään komeasta pääsalistaan, jonka katsomon kokoa voidaan muuttaa ilmatyynyillä ja jossa on ainutlaatuinen keinotekoinen akustiikka, jollaisia on Euroopassa vain kaksi ja maailmassakin vain muutamia.

Logomo. Kuva: Joni Rantasalo

Sieluveljien konsertti Logomossa. Kuva: Joni Rantasalo
LOGOMOsta ei kuitenkaan ole tulossa vain konserttien näyttämö, vaan elävä luovan talouden keskus, jossa syntyy kohtaamisia. Keskuksen toimitusjohtaja Päivi Rytsä korostaakin, että ”Logomon toimintaympäristössä on tärkeää monipuolisuus. Talo kokoaa yhteen erilaisia luovan alan toimijoita ja luovan alan osaamista hyödyntäviä yrityksiä ja muita tahoja.”

Hautomopäälliköstä toimitusjohtajaksi


Vielä marraskuussa Päivi Rytsä työskenteli TKI-HUMAK Merissä yrityshautomo Creven hautomopäällikkönä. ”Työstäni HUMAKissa on peräisin luovan alan tuntemus ja yritysten toiminnan ymmärtäminen ruohonjuuritasolla. Creve on näköalapaikka luovan alan kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen. Tutuksi tuli myös julkiset toimijat ja aluekehittäminen. Toivottavaa olisi, että myös Creve voisi joskus toimia LOGOMOssa. Yrityshautomo olisi tärkeä osa luovan talouden keskusta ja yksi yritysten verkostoitumisen solmukohdista.”

Rytsän mukaan myös TKI-HUMAK Merin kautta saaduista kontakteista on ollut hyötyä uudessa työssä. ”On ollut mukavaa myös nähdä, miten helppoa yhteistyön jatkaminen sekä vanhoihin kollegoihin että hautomoyrityksiin on ollut”, hän sanoo. ”Ja Merin porukan kanssa oli kiva tehdä töitä”, Päivi lisää.

Oppilaitosyhteistyötä?

”Kyllä kiitos”, sanoo Rytsä. Jatkossa LOGOMOon on tulossa myös oppilaitosten toimintaa. ”Oppilaitokset ovat keskeinen osa innostavaa yhteisöä. Sekä opiskelijoiden läsnäolo ja uudet ajatukset että opettajien asiantuntemus antavat paljon verkostolle. ”Oppilaitoksilla on keskeinen rooli, jotta voimme aidosti toteuttaa uudenlaista työyhteisöä ja paikkaa, jossa kovan luokan ammattilaiset sekä opiskelijat kohtaavat uudella ja kiinnostavalla tavalla”, Rytsä sanoo. Toisaalta verkosto voi antaa paljon myös oppimiselle. ”Näen LOGOMOn myös oppimisen keskuksena. Sekä sen taiteellinen toiminta että yritysyhteistyö antaa mahdollisuuden oppimiseen muutenkin kuin työharjoittelujen kautta.”

Työharjoittelijoita LOGOMOSSA on ollut jo useita ja Rytsän mukaan he toimivat erittäin hyvin porukan mukana. ”HUMAKin harjoittelijat ovat tehneet monipuolisesti erilaisia töitä LOGOMOssa. LOGOMO on loistava paikka kulttuurituottajalle päästä tositoimiin, niin tuotannon kuin myynnin ja markkinoinninkin osalta. Bisnesosaaminen ja kulttuurityön hektisyys tulevat konkreettiseksi LOGOMOssa. Toivottavasti harjoitteluista jää opiskelijalle myös kyky nähdä suurempia kokonaisuuksia ja käsitys siitä, että tuottajan keskeinen tehtävä on pitää langat käsissä ja huolehtia myös siitä, että yksityiskohdat on hoidettu ja homma toimii.”

Hankeyhteistyö

HUMAK on ollut mukana yhteistyössä luovan alan keskuksen perustamiseksi Turkuun jo pitkään. Vuonna 2008 silloinen HUMAKin hankkeena toiminut Turun seudun kulttuuriyrityskeskus ryhtyi yhteistyössä Turku2011 säätiön kanssa etsimään soveltuvaa tilaa Turkuun. Silloin ajatuksena oli sijoittaa luovien alojen yrityshautomo osaksi keskusta. ”Eräänlainen alkukipinä LOGOMOn perustamiseksi oli, kun yhteisen työn pohjalta Kulttuurituotannon TKI-päällikkö Timo Parkkola soitti Turun elinkeinojohtaja Kalle Eurolle, että ”nyt löytyi kiva tila, mennäänkö katsomaan?” Tuon puhelun jälkeen tarvittiin vielä paljon suunnittelua, politiikkaa ja kiinteistön omistajanvaihdos ennen kuin LOGOMOA päästiin todella rakentamaan”, Rytsä kertoo.

HUMAK on ollut myös muuten mukana LOGOMOn kehittämisessä. Eräänä muotona on ollut 2010 aloitettu Turun seudun kehittämiskeskuksen hallinnoima EAKR-hanke Luova tila. Tässä hankkeessa HUMAKin roolina on ollut erityisesti verkostojen kehittäminen. Yksikään tila ei elä seinistä, vaan tarvitsee ihmiset. Yksi keskeinen elementti tässä on kulttuurituottajuus. ”Verkostojen yhdistäjänä sekä taiteen että talouden tuntijana tuottajalla on keskeinen rooli luovassa taloudessa”, Rytsä kokoaa.

Teksti: Timo Parkkola
TKI-päällikkö, TKI-HUMAK Meri

TUOTTAJA2020 -hanke avasi kurkistusaukon kulttuurituotannon tulevaisuuteen

Millainen on tapahtumatuottajan tuotantoverkosto vuonna 2020? Millaisia haasteita kulttuurituottaja kohtaa tulevaisuudessa? Millaista koulutusta tulevaisuuden tuottaja tarvitsee?

Kolmivuotisessa Tuottaja2020 -kehityshankkeessa kulttuurituotannon koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut lähtivät vuonna 2009 yhdessä ennakoimaan tapahtumatuotantoklusterin tilaa vuonna 2020 tuottajan tulevaisuuden osaamishaasteiden tunnistamiseksi. Tutkimusprosessi tähtäsi kotimaisen AMK ja ylempi AMK -tasoisen kulttuurituottaja -koulutuksen kehittämiseen. Prosessin aikana näkökulma laajeni tapahtumatuotannosta kulttuurin tuottamisen ja kuluttamisen tapojen ennakointiin yleisemmin.

Tuotantoverkostojen ekosysteemejä ja tulevaisuuspajoja


Tuottaja2020 -hanke alkoi case-tutkimuksella tapahtumatuotanto-organisaatioiden verkostoista. Tapahtumatuotannot ovat monenlaisten toimijoiden toisistaan riippuvaisia ekosysteemeitä, joiden solmukohdissa tuottajat työskentelevät. Ekosysteemiin kuuluu kulttuurituotanto-organisaatioiden ohella taiteilijoita ja heidän edustajiaan, laite- ja tarviketoimittajia, järjestöjä, vapaaehtoistyöntekijöitä, kuntia, matkailuyrityksiä ja lukemattomia muita toimijoita.

Tapahtumatuottajan rooliin kuuluu suunnittelua, ennakointia, verkostojen rakentamista ja tietenkin asioiden toimeenpanoa. Uusia tuotantotapoja ja tapahtumatyyppejä syntyy paitsi tuottajien ja taiteilijoiden ideoista, myös uuden teknologian antamien mahdollisuuksien myötä sekä kulutustottumusten muuttuessa. Tämä edellyttää kulttuurituottajalta tulevaisuusajattelun ottamista osaksi työnsä arkipäivää.

Keskeinen osa hanketta olivatkin erilaisille kohderyhmille järjestetyt kulttuurituotannon tulevaisuutta ennakoivat työpajat. Mukana oli kaikkiaan satoja kulttuurialan ammattilaisia, tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Yksi pajoista järjestettiin lokakuussa 2011 kulttuurituotannon kouluttajien kansainvälisen järjestön ENCATCin konferenssin yhteydessä Helsingissä.

Koulutuksen suuntaviivoja

HUMAKin tutkija Juha Iso-Aho selvitti hankkeessa muun muassa kulttuuritapahtumien vapaaehtoistyötä. Kuvassa talkoolaisten siirtymärituaali Imatra Big Band Festivalilta (kuva: Heikki Humberg)

Hankkeen tuloksia on otettu käyttöön kaikkien mukana olleiden ammattikorkeakoulujen opetuksessa. HUMAKissa on järjestetty tulevaisuustyöpajoja sekä opettajille että opiskelijoille. Tuoreimpana esimerkkinä on Kauniaisten kampuksen 28.3. järjestämä Kulttuurituotannon tulevaisuuspäivä. Materiaalia hyödynnetään myös keväällä käynnistyvässä uuden opetussuunnitelman valmistelutyössä.

Tuottaja2020 -hanke tuotti runsaasti julkaisuja, joista yksi oli Juha Iso-Ahon kulttuuritapahtumien vapaaehtoistoimintaa selvittänyt raportti, ”Kulttuuri kutsuu. Vapaaehtoiset kulttuuritapahtumien voimavarana ja hengenluojina”. Selvityksen perusteella HUMAKissa päätettiin käynnistää Kulttuuritapahtumien vapaaehtoistyön johtamisen erikoistumisopinnot, jotka alkoivat tammikuussa 2012 ja päättyvät vuoden lopussa.

Kahdeksan Tuottaja2020 -hankkeen julkaisuista ilmestyi maaliskuussa kovakantisena teoksena Kurkistuksia kulttuurituottajan tulevaisuuteen (Leena Björkqvist, Katri Halonen, Laura-Maija Hero, Juha Iso-Aho, Outi Teye, Pekka Uotila, 2012 )

Hankkeen loppuseminaarissa 14.3.2012 julkistettiin painettu kokoomateos Kurkistuksia kulttuurituottajan tulevaisuuteen, joka sisältää kahdeksan hankkeen kahdestatoista julkaisusta. Nämä ja muut hankkeen tuloksia esittelevät julkaisut ovat ladattavissa sähköisessä muodossa Tuottaja2020 –verkkosivuilla.

Keväällä 2012 päättyvän valtakunnallisen Tuottaja2020 –hankkeen toteuttivat yhdessä Metropolia ammattikorkeakoulu, HUMAK, Novia Yrkeshögskolan ja Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry.

Teksti: Juha Iso-Aho, lehtori/TKI-koordinaattori, TKI-HUMAK Voima

Tuhkaa ja timantteja – suomalainen nykykoru kotimaassa ja maailmalla

Helsingin nimeäminen maailman kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2012 oli merkittävä kunnianosoitus suomalaiselle muotoilulle. Designpääkaupunki ei ole vain Helsinki, vaan samassa paketissa ovat Lahti, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Vuosi tulee olemaan täynnä säpinää, eikä mukaan pääseminen ollut itsestäänselvyys: muotoilupääkaupunkivuoden hankkeeksi valitseminen edellytti omaperäisyyttä, kansainvälisyyttä ja ennen kaikkea sitä, että muotoilua tuodaan kaikkien keskuuteen. Näillä kriteereillä myös HUMAKin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti nykykorutaiteen tunnettuutta edistävä Tuhkaa ja timantteja -hanke hyväksyttiin osaksi kulttuurivuoden tapahtumia.

Näyttelyitä, pop-up-kauppa ja julkaisu 

 

Helena Lehtinen: työ sarjasta Gardens
Nykykoru on taidemaailmassa marginaalinen, rajoja rikkova ilmiö, jota on esitelty Suomessa harvoin: tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtään puhtaasti korutaiteeseen keskittynyttä galleriaa, jolloin koruille ei myöskään ole suoria esittely- tai myyntikanavia. Tuhkaa ja Timantteja -näyttelyn ja näyttelyjulkaisun päämääränä onkin uuden korutaiteen tunnettavuuden ja näkyvyyden edistäminen sekä sen tunnetuksi tekeminen osana taidetta. Hanke avaa muun muassa maailmalla tunnettujen, mutta kotimaassa vieraampien korutaiteilija Mia Maljojoen sekä Helena Lehtisen töitä suurelle yleisölle. Mukana on myös kotimaan markkinoilla tunnetumpia tekijöitä: näyttelyssä nähdään muun muassa korutaiteilija Janna Syvänojan teoksia.

Jurytetyn näyttelyn työt hankittiin avoimen haun kautta. Ensimmäisenä niitä tullaan ihastelemaan tukholmalaisessa korutaidegalleriassa, Galleria Platinassa elokuussa 2012. Hieman myöhemmin näyttely on esillä myös Lahdessa ja Lappeenrannassa. Näyttelyiden yhteydessä pidetään myös nykykorua esitteleviä avoimia tilaisuuksia, esittelyjä ja luentoja. Nykykorun markkinoita edistetään myös uudenlaisilla keinoilla, kuten pop up -store-tilaisuuksilla. Ensimmäinen kauppa järjestettiin Lahdessa designpääkaupunkiviikonloppuna helmikuun alussa. Pop up -kauppa tarjosi lahtelaisille harvinaisen tilaisuuden nähdä ja hankkia 26 suomalaisen korutaiteilijan koruja.

Elokuussa 2012 ilmestyvässä hankejulkaisussa puolestaan esitellään näyttelyyn valitut 18 korutaiteilijaa. Sekä suomen että ruotsin kielellä kääntyvän julkaisun toivotaan edistävän suomalaisen korutaiteen tuntemusta erityisesti Pohjoismaissa, mutta myös muita kansainvälisiä yhteyksiä.

Tuottajat käytännön toimissa


Elo Uibokand: Loss
Hankkeen tekijät ovat kulttuurituotannon koulutusohjelman opiskelijoita. Kulttuurituotantoa opiskeleville Reetta Turtiaiselle, Kaisa Rapaselle, Maria Vähänikkilälle, Laura Läntiselle, Kiika Sarpolalle ja Mari Nummiselle hanke on tarjonnut haastavia ja innostavia töitä. Mukaan työpalettiin on mahtunut muun muassa jurutyksen valmistelua, rahoitushankintaa, markkinointisuunnittelua, sopimusten valmistelua ja julkaisun tuottamiseen liittyviä valmisteluja - siis monenlaisista tuottajan työn osa-alueita.

Kauniaisten kampuksella kulttuurituotantoa opiskeleva Kiika Sarpola tekee julkaisua osana opinnäytetyötään. Hankkeessa mukana olo on saanut hänet yllättymään nykykorun erilaisista piirteistä.

- Nykykoruna on esitetty niin valokuvia kuin installaatio perinteisemmin keholle ripustettavien korujen lisäksi, Sarpola summaa.
Tuhkaa ja timantteja -hankkeen avaukset tulevat laajentamaan tulevien kulttuurituottajien osaamista entisestään, sillä ne tukevat muotoiluun liittyvää osaamista. Samalla ammattikorkeakoulut saavat mahdollisuuden osallistua muotoilusta käytävään keskusteluun.

HUMAK on hankkeen päätoimija ja tekee yhteistyötä Korutaideyhdistys ry:n sekä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa.

Tuhkaa ja timantteja -näyttelyt

  • Tukholma, Galleria Platina: 31.8 - 22.9 2012
  • Lahti, Muotohuoltamo: 3.10. - 24.10.2012
  • Lappeenranta, Pappilan Pihatto: 31.10. - 25.11.2012

Lisätietoja

Osoitteessa www.tuhkaajatimantteja.fi sekä Facebookissa.

Hankekoordinaattori, lehtori
FM Päivi Ruutiainen