Tuottaja, teatteri, tiedottaja, musiikki, intendentti, tanssi, manageri, kuvataide, markkinoija, sirkus, promoottori, kirjasto, ratkaisija, design, ja vielä paljon muuta… HUMAKin kulttuurituotannon osaajat kertovat.
maanantai 6. helmikuuta 2012
Turun kansainvälinen kampus!
keskiviikko 28. joulukuuta 2011
Kohti tulevaa!
Seuraavaksi nämä syksyn workshopeissa tehdyt posterit kiinnitetään seinälle tutkittavaksi tammikuun lopulla, kun koko HUMAKin kulttuurituotannon henkilöstö kokoontuu yhdessä työelämän edustajien kanssa kehittämään tuottajakoulutusta kohti tulevaisuutta.
Hyvää uutta vuotta 2012!
torstai 24. marraskuuta 2011
Opiskelijan ja lehtorin tähtihetkiä
Kulttuurituotannon lehtorin työn ehdottomia tähtihetkiä on kuunnella valmistuvien opiskelijoiden päättöportfolioesityksiä. Kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan sisältyy Työelämätaidot, urasuunnittelu ja portfolio (10 op) –opintojakso, jonka suorittaminen alkaa jo ensimmäisenä opintovuotena, mutta se huipentuu yleensä viimeisenä opintosuorituksena esitettävään päättöportfolioon.
Kehittymiskansiossaan opiskelija osoittaa persoonallisen kulttuurituottajan ammattitaitonsa: Millainen kulttuurituottaja minä olen? Miten ja miksi olen valinnut tämän alan? Missä olen hyvä, mitä osaan, miten voisin kehittyä ammattilaisena jatkossa?
Marraskuun alussa minulla oli taas ilo kuunnella neljän opiskelijan kehityskertomusta aktiivisesta kulttuurin ja taiteen harrastajasta kulttuurituotannon ammattilaiseksi. Vaikka portfolion laatiminen on ohjeistettu ja raamitettu melko yksityiskohtaisesti, jokainen kertomus ja esitys olivat erilaisia, jokaisen kokemukset alasta, opiskelusta ja tulevasta ammatista olivat toden totta persoonallisia. Toki kaikki opiskelijat olivat suorittaneet samat pakolliset opintojaksot, tehneet vaaditut markkinointi-, viestintä- ja vaikkapa rahoitussuunnitelmat, mutta yksi oli tehnyt ne harrastajateatterille, yksi tanssinkeskukselle, yksi tv-tuotantoon, yksi vuosikurssin yhdessä järjestämään lastentapahtumaan. Kohderyhmät ja näkökulmat vaihtelivat, mutta kaikki olivat oppineet tuottamisesta ja alasta paljon.
Portfolioesityksissä pääsee kurkistamaan yksittäisen oppijan sielunelämään. Kun toinen on käynyt opinnot pääasiassa kotikampuksella, tehnyt harjoittelut ja lopputyöt kotikaupungin organisaatioihin, toinen on viettänyt lähes puolet opintoajastaan kansainvälisessä vaihdossa harjoittelussa ja muuten opiskellen. Yksi jouluksi valmistuvistamme oli vain ensimmäisen vuoden ajan kotikampuksella, sitten pääkaupunkiseutu ja sen monipuoliset harjoittelupaikkamahdollisuudet imaisivat hänet tekemään melkein kaikki opinnot toisella kampuksella. Muutto mitä ilmeisimmin kannatti, sillä hyvin onnistunut työharjoittelu poiki aluksi osa-aikatyön, nykyisin kokoaikaisen työpaikan. Välillä pyrähdys kotikampukselle opinnäytetyöopintoihin ja taas takaisin tv-tuotantojen pariin. Opiskelija oli silmin nähden tyytyväinen valittuaan HUMAKin opiskelupaikakseen. Lehtori puolestaan tunsi ylpeyttä kuunnellessaan fiksua opiskelijaa: hän on osannut käyttää hienosti hyväkseen HUMAKin tarjoamat erilaiset oppimisympäristöt.
Parhaimmillaan portfolioesityksissä pohditaan alaa ja sen toimijoita sangen filosofisestikin. Tämänkertaisessa seminaarissa saimme kuulla huikaisevia ajatuksia siitä, mitä kulttuurituotanto on ja mihin tuottajia tässä maailmassa ja maailman ajassa tarvitaan. Opiskelija oli selvästikin pohtinut paljon omaa suhdettaan kulttuurituotantoon ja sen eri ilmiöihin. Oman paikkansa hän on löytänyt mm. kestävän kehityksen asiantuntijana.
Ensimmäisen vuoden opiskelijoille päättöportfolioiden kuunteleminen tarjoaa mahdollisuuden kuulla erilaisia opintopolkuja siitä, mitä kaikkea neljään vuoteen voikaan sisällyttää. Portfolion kokoajat ovat poikkeuksetta kokeneet portfolioprosessin hyvänä tapana vetää yhteen kokemukset ja elämykset, mitä opiskeluvuodet ovat tarjonneet. Siksi uskon, että portfolion laatimisprosessi ja esittely ovat myös opiskelijoille tähtihetkiä.
Haastavaa esitykseen valmistautumisesta tekee se, että oppiminen ja kokeminen pitää portfoliossa kääntää työelämän vaatimalle osaamiskielelle. Mitä konkreettisia ammatissa vaadittuja taitoja minulla on?, missä olen parhaimmillani?, mitä näkemyksiä minulla on kulttuurituottajan työstä ja sen merkityksistä?
Tämänkertaisessakin seminaarissa tuli esille meidän suomalaisten peruspaheemme: turha vaatimattomuus. Opiskelijat olivat tehneet hienoja projekteja, saaneet ja ottaneet isoja vastuita tuotannoissa, olleet ulkomailla opiskelemassa, solmineet verkostoja niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin piireissä, mutta silti saavutuksista kerrottiin vain puolivaloilla. Seminaarissa paikalla olleet työelämänedustajat kehottivatkin opiskelijoita heittämään turhan vaatimattomuuden verhon syrjään ja nostamaan rintaa rottingille. Olen täysin samaa mieltä: meiltä valmistuu taitavia kulttuurituottajia, joiden osaamista kelpaa esitellä täysille katsomoille opiskelija valokeilassa!
Sanna Pekkinen, lehtori/aluekoordinaattori Jyväskylän kampus
torstai 27. lokakuuta 2011
Missä mennään HUMAKin aikuiskoulutuksessa?
HUMAKissa aikuiskoulutus toteutetaan monimuotoisesti siten, että työn ohessa kouluttautuminen on mahdollista. Oppiminen kytketään mahdollisimman tiiviisti opiskelijan oman työn kehittämiseen. Joustavuus ja elinikäisen oppimisen ajatus toteutuu myös HUMAKissa käytössä olevassa AHOT-menettelyssä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tarkoittaa mahdollisuutta hyödyntää eri tavoin hankittua osaamista osana tutkintoa. Onpa osaaminen peräisin koulutuksesta, työstä, toimialan luottamustehtävistä, vapaa-ajan toiminnasta tai arkioppimisesta, AHOT-menettelyn myötä opiskelija ei joudu opiskelemaan sitä, minkä jo osaa.
Eri koulutusmuodot vastaavat erilaisiin oppimisen tarpeisiin eri elämäntilanteissa ja uran eri vaiheissa. AMK-tutkintoon johtava koulutus tarjoaa mahdollisuuden tutkintotason nostamiseen tai uranvaihtoon, erikoistumisopinnot on suunnattu korkeakoulututkinnon jo suorittaneille. Niiden avulla opiskelija voi syventää osaamistaan ja luoda uutta suuntaa ammatilliseen kehittymiseensä. Kirjoitustulkkaus, järjestöjen kehittäminen, kulttuuritapahtumien vapaaehtoistyön johtaminen, seikkailukasvatus – HUMAKin erikoistumisopinnoissa on valinnan varaa.
HUMAK on viime vuosina panostanut voimakkaasti ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämiseen. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia on viisi, joista kaksi englanninkielisiä. HUMAKille ominainen kumppanuudella kehittämisen periaate näkyy myös YAMK-tutkinnoissa. Koulutusohjelmia toteutetaan yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.
HUMAKin koulutustarjontaan pääsee jokainen tutustumaan avoimien AMK-opintojen avulla. Opiskelu on avointa kaikille iästä ja aiemmasta opintohistoriasta riippumatta. Se tarjoaa näköalapaikan kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuurituotannon sekä viittomakielentulkin ammattikentille. Avoimia AMK- opintoja voi suorittaa myös opintopolkuopintoina ja saada näin hakukelpoisuuden AMK-tutkintoon johtaviin opintoihin.
HUMAKin laajan aikuiskoulutustarjonnan mahdollistamat yksilölliset koulutuspolut ovat keino varmistaa, että opiskelijan hankkima osaaminen on juuri sitä mitä työelämässä kulloinkin tarvitaan. HUMAKin tämän syksyn uutiskirjeen teemana on aikuiskoulutus. Siinä esittellään mm. monenlaisia oppijoita ja ammatillisen kehittymisen tarinoita.
Katri Kaalikoski,
koulutusjohtaja
Ikäihmisiä, kirjavinkkausta, sirkusta ja opiskelun iloa
Koulutus antaa muutakin kuin tietoa
Tampereen ryhmän opiskelijoilla on ollut erilaisia syitä hakeutua koulutukseen ja opiskelijat tuottavat kulttuuria lapsille, nuorille, ikäihmiselle, julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa työskentelevä Jussi Perämäki on valmistunut yhteisöpedagogiksi pari vuotta sitten. Nuorisotyön ammattilainen hakee kulttuurituottamisen osaamisen täydentämistä, koska hänen työnsä on suurelta osin nuorille suunnattujen tapahtumien tuottamista.
Tampereen kaupungin kulttuuripalvelujen koordinaattorin Tarja Järvisen arkipäivän haasteena on kulttuuripalvelun tuottaminen ikääntyneelle väestölle. Miten kotona tai laitoksessa asuva, huonosti liikkuva vanhus saa mahdollisuuden kokea korkeatasoisia kulttuurielämyksiä? Tarjalle monimuotokoulutus antaa mahdollisuuden tarkastella omaa työtään uudenlaisista näkökulmista. Koulutuksessa tärkeintä ei ole aina vain tiedon vastaanottaminen, vaan myös ryhmässä käytävä keskustelu. Ryhmässä oleva erilainen osaaminen muuttuu yhteiseksi voimavaraksi.
Lahtelainen Jenni Saario hakee koulutuksen tason nostamista: kulttuurisihteerin opistotason tutkinnon päivittymisen jälkeen tähtäimessä on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Aiempi työura sisältää teatterialan markkinointia ja tiedotusta ja nykyään lastenkulttuurin tuottamista.
Tarve täydentää osaamista on tullut työn tuottamista haasteista: milloin töitä on tehty teoretisoimatta sen enempää tai halutaan laajentaa omia näköaloja. Monimuotokoulutuksen etuna on opiskelijan todellinen mahdollisuus suunnitella omaa ajankäyttöään. Samoin AHOTointi – aikaisemmin hankitun tunnustaminen ja tunnistaminen, helpottaa opiskelun taakkaa: jo osattua ei tarvitse opiskella toista kertaa. Opiskelija joutuu pohtimaan omaa osaamistaan AHOT-prosessissa kulttuurialan toimijana ja tämä prosessi on opiskelijalle hyvinkin voimaannuttava kokemus: osaamista on!
Kuopioon, Kuopioon
Seuraava monimuotokoulutus alkaa Kuopiossa syksyllä 2011. Koko itäisen Suomen alueella ei ole ollut aiemmin kulttuurituottajan ammatillista koulutusta. Aloittava koulutus vastaa tarpeeseen, koska alueella on paljon taiteilijoita, useiden taiteen alojen koulutusta, ja erilaisia tapahtumia.
Kenelle koulutus sopii? Koulutustarvetta on niin opistotason tutkinnon nostajilla kuin myös yliopistotutkintoja tehneillä, jotka tarvitsevat lisää käytännön osaamista. Kulttuurin rajapinnoilla tehtävä työ lisää koulutustarvetta, koska kulttuurituottajien työkenttä on laajentunut perinteisestä. Nykyään kulttuurituottajia löytää työskentelemästä sosiaali- ja terveydenhoitosektorin tai matkailu- ja ravitsemusalan liepeillä. Kulttuurituottajan yrittäjyys voi kohdistua niin palveluihin kuin tuotteisiin.
Päivi Ruutiainen
Teksti on osa HUMAK-uutiskirjettä:
Emma Anttila haluaa tuottaa musiikkia laadukkaasti ajassa
Haastattelupäivänä lokakuussa 2011 Emma Anttila huolehtii Jyväskylä Sinfonian kenraaliharjoituksista nuotistonhoitaja-tuottajana. Kapellimestari Atso Almila, viulisti Mikko Luolajan-Mikkola, Jyväskylä Sinfonian soittajat ja katsomossa istuvat koululaiset ovat osa Emma Anttilan arkea. Hän ei enää itse soita orkesterissa vaan huolehtii kokonaisuuden joustavasta sujumisesta.
Ensimmäinen haave on jo toteutunut. Huilistin työ on vaihtunut sinfoniaorkesterin moni-ilmeiseen tuottajan pestiin. Ikuisena tavoitteena on tuottaa musiikkia laadukkaasti ajassa.
Musiikki on ollut osa elämääni jo pienestä. Musiikki rauhoittaa, sen kautta voi peilata itseään ja tunteitaan. Haluan tuottajana mahdollistaa laadukkaita tuotantoja, joissa myös kasvatukselliset tavoitteet ovat mukana. Haluan tuottaa klassisen musiikin konsertteja laadukkaasti ja nykyaikaisesti. Orkesterin ydinosaaminen on perusta, jolle tuotantoa rakennetaan, korostaa Emma Anttila. – Musiikki ja siihen liittyvät traditiot saavat säilyä, mutta tekniikka ja tuotanto on saatava nykyajan muottiin.Vahvat työelämäyhteydet ja vertaistuki parasta antia
Aikuisopiskelu on mielekäs tapa oppia uutta ja vahvistaa aikaisempaa osaamista. Vahva työelämäyhteys yhdessä laadukkaan opetuksen kanssa ovat antaneet hyvät perusteet tuottajuuteen. Opiskelujen lisäarvo on laaja vertaisverkko, jolta olen saanut tukea ja kannustusta. Yhteiset innovoinnit ja ideoinnit ovat vieneet montaa asiaa eteenpäin, Emma Anttila iloitsee.AHOT-prosessi eli aikaisemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen saa kiitosta. Aikaisempi maisterintutkinto Sibelius-Akatemiasta sekä vuosien työkokemus huilistina on voitu osittain lukea hyväksi kulttuurituottajaopinnoissa. Näin opiskelutaakasta on tullut kohtuullinen eikä aikaisemmin opittua ole tarvinnut opiskella uudelleen.
Tuottaja tarvitsee alan tuntemusta
Emma Anttila on kotonaan Jyväskylä Sinfonian arjessa. Hänen työnkuvaansa nuotistonhoitaja-tuottajana kuuluvat nuotiston huollon ja tilausten ohella myös kahden oman konsertin tuotannot alusta loppuun.
Aikaisempaan nuotistonhoitaja-ammattinimikkeeseen lisätty tuottaja kertoo kahdesta asiasta: Jyväskylä Sinfonian halusta nykyaikaistaa organisaatiotaan sekä tuottajan työpanoksen näkyväksi tekemisestä.
Olen saanut HUMAKin kulttuurituottajakoulutuksen kautta uuden mielekkään työpaikan ja valtavan vertaisverkoston. Perheemme on muuttanut Jyväskylään ja olen aloittanut haastavan työn, jota voin koko ajan kehittää myös opiskeluni kautta, Emma Anttila tiivistää aikuisopiskelun antia.Tavoitteena on valmistua vuoden kuluttua ja saada kulttuurituottaja (AMK) ammattinimeke.
Teksti on osa HUMAK-uutiskirjettä
maanantai 29. elokuuta 2011
Maailma on pieni ja kutistuu
Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että vielä on maassamme ihmisiä, jotka ovat muokanneet ylemmän tahon tahtotilasta itselleen toisen ihon, jossa viihtyä.
Korkeakouluissa kansainvälistyminen tarkoittaa paljolti EU:n rahoituksella pyörivää Erasmus-ohjelmaa ja siihen liittyviä toimintoja. On opiskelijoiden, opettajien ja henkilökunnan Euroopan sisällä tapahtuvaa vaihtoa maasta toiseen, intensiivikursseja, kielikursseja, koulujen välisiä rajat ylittäviä hankkeita, konferensseja tai akateemisten verkostojen perustamista. Kyseessä on maailman parhaiten menestynyt vaihto-ohjelma, jossa vuositasolla yli 200 000 opiskelijaa suorittaa harjoittelua tai opiskelee toisessa maassa.
Suomesta lähti (ks. Cimon tilastot) lukuvuonna 2009-10 opiskelemaan ulkomaille reilu 3 500 opiskelijaa ja harjoittelemaan hieman yli 1 000. Suosituin kohdemaa oli Saksa, seuraavina Espanja ja Iso-Britannia. Harjoittelun ykköskohde oli Espanja. Opettajavaihdossa käväisi yli 1 000 opettajaa ja henkilökuntavaihdossa n. 600.
Suomeen reitiltään eksyneitä leivosia saapui hieman yli 7 000.
EU pisti rahaa palaamaan tähän kaikkeen 415 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että vuoteen 2013 mennessä ohjelmaan olisi osallistunut sen käynnistämisvuodesta 1987 lähtien 3 000 000 opiskelijaa.
Erasmus-ohjelman hyödyt oppilaitoksille ja yksittäisille ihmisille ovat ilmeiset. Oman toiminnan vertaaminen ja kehittäminen, verkostoituminen, mielenkiintoisten opiskelu- ja työmahdollisuuksien avaaminen, kielitaidon parantaminen... Myös HUMAKissa tilaisuutta on käytetty hyväksi kiitettävissä määrin. Vaihtoluvuillaan (47 opiskelijaa ja 13 henkilöstöön kuuluvaa) HUMAK sijoittuu valtakunnan parempaan keskiarvoon.
![]() |
| Kulttuurituottajaopiskelijoita Suomesta, Bulgariasta ja Saksasta |
Monta kertaa EU-kriittisissä keskusteluissa unohdetaan ne myönteisiksi katsottavat seikat, jotka puhuvat yhtenäisen Euroopan puolesta. Aktiivinen integraatiopolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa tämänpäivän opiskelijalla on käytännössä opiskeluympäristönään koko Euroopan manner. Käytti hän tämän tilaisuuden tai ei, maailma on lopulta aika pieni ja kutistuu yhä vain. Parempi olisi ottaa koppi ja pikkupallo haltuun.
Pekka Vartiainen, kv-asioista vastaa yliopettaja




