Miksi kulttuurituotannon yamk?

Kulttuurituotannon ylempää amk-tutkintoa on toteutettu Helsingissä vuodesta 2010 lähtien. Koulutuksen läpi on kulkenut vaikuttava joukko jo ammatissaan toimivia kulttuurituottajia, jotka ovat ehkä kaivanneet oman osaamisensa päivitystä, hakeneet ammatillista pätevöitymistä tai vain verkostoitumista muiden osaajien ja kulttuurialan ammattilaisten kanssa.

Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) ja Metropolian yhteistoteutuksena järjestettyyn opetukseen valitaan vuosittain 20 opiskelijaa, joilla on jo takanaan ammatillinen perustutkinto sekä ainakin kolme vuotta alalla hankittua kokemusta. Pyrkijöitä koulutukseen on moninkertainen määrä, mikä kuvastaakin hyvin kulttuurialan kiinnostavuutta ja vetovoimaa.

Vaikka koulutukseen hakeutuvien tausta on koulutuksen puolesta hyvin samankaltainen, ammatillinen profiili saattaa vaihdella paljonkin. Toimijoita on laidasta laitaan. Mukana on pitkän linjan kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, jotka ovat hankkineet kannuksensa vuosikymmenien työkokemuksella. Osalla ammatillinen tie on johtanut pienehköön kunnalliseen tai kolmatta sektoria edustavaan organisaatioon, jossa päivätyötä tehdään rajallisten resurssien puitteissa. Jotkut ovat siirtyneet korkeakoulusektorilta elinkeinoelämän palvelukseen ja muokanneet kulttuurista maaperää yrityselämästä tuttujen periaatteiden pohjalta.

Opiskelijoiden ikähaitari on kaikkea reilusta kahdestakymmenestä viiteenkymmeneen ikävuoteen. Vuoden kestävän koulutuksen aikana kokemus ja rutiini kohtaavat ennakkoluulottomuuden ja uudesti tekemisen meiningin. Yhdessä tekemällä ja näkemyksiään jakaen opiskelijoiden oppimispolusta kehittyy elämyksellinen reitti tiedon ja taidon lähteelle.

Yamk-koulutus tähtää opiskelijan asiantuntijuuden vahvistamiseen. Suurimman osan tutkinnosta muodostaa näin opinnäyte- tai kehitystyö, jonka opiskelija tekee omalle työnantajalleen tai alan kehittämistä silmälläpitäen. Vuosien aikana tutkinto on tuottanut kymmeniä mielenkiintoisia tutkimuksia, raportteja, selvityksiä ja käytännön kehitystyöhön pohjautuvia innovaatioita, joiden pohjalta niin julkinen ja yksityinen kuin kolmaskin sektori ovat kyenneet edistämään toimintatapojaan.

Näiden kehitystöiden aihepiirit ovat olleet moninaiset. Opiskelijoiden töissä on mm. tarkasteltu palvelumuotoilun mahdollisuuksia Aleksanterin teatterissa Helsingissä, luotu markkinointisuunnitelmaa dokumenttifestivaalille, kehitetty kulttuurituottajan asemaa ja roolia laivateollisuuden palveluksessa tai keksitty uusia kulttuuripalveluita neuvolatoiminnan yhteyteen. Internetpohjaiset kulttuuriset hyvinvointipalvelut ikäihmisille tai maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuurinen integrointi ovat niin ikään kuuluneet tutkimuksellisiin aihepiireihin. Suomalaiselle nykysirkukselle on luotu uusi vientimalli, kulttuurikeskuksesta on muokattu luovan alan hautomo tai joukkoistamista on käytetty kulttuuritapahtuman tuotannon tukena.

Opiskelijoiden kehitystöissä näkyvät kulttuurialalla toimivan tuottajan moninaiset kasvot.

Kulttuurista on moneksi ja kulttuuri on kaikkialla. Kulttuurituotannon koulutuksen tärkein tavoite on saada näkyväksi se hyvä, jonka parissa meistä kaikista voi tulla myös hieman parempia ihmisiä.

Pekka Vartiainen

yliopettaja

Humak

Ps. Lisäesimerkkejä valmistuneista kehitystöistä löytyy täältä: https://www.theseus.fi/

Työnantajan näkökulma: Kulttuurituotannon yamk-tutkinto yhdisti toimivalla tavalla tutkimuksen ja käytännön kehittämisen työpaikalla

- Opinnäytetyöt tarjoavat upeita mahdollisuuksia työpaikoille, joissa kehittäminen jää helposti arkirutiinien jalkoihin, sanoo Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen Stoan vs. johtaja Tuula Yrjö-Koskinen.

Stoan tiedottaja Marjo Haataisen ylempään kulttuurituotannon AMK-tutkintoon kuuluvan kehittämishankkeen aiheena oli Kansalaisosallistumisen kehittäminen Stoan ohjelmistosuunnittelussa.

Marjo tiedusteli jo varhaisessa vaiheessa työnantajaltansa sopivaa kehittämishanketta, joka vastaisi aitoon, todelliseen tarpeeseen. Kansalaisosallistumisen kehittämistä oli pohdittu Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksessa, mm. tehty aloitteita asiakasraatien perustamisesta alueellisille kulttuurikeskuksille. Niinpä tartuttiin yhteistyömahdollisuuteen.

Aktiivinen tuki työyhteisöltä

- Työyhteisö osallistui todella aktiivisesti prosessiin sen kaikissa vaiheissa. Marjon omien sanojen mukaan ilman työyhteisön panosta kehittämishanketta olisi ollut mahdotonta tehdä. Stoan työyhteisö suunnitteli ja ideoi yhdessä asiakaspaneelia Marjon järjestämässä aivoriihessä, valitsi asiakaspaneelin jäsenet hakemusten perusteella, osallistui itse asiakaspaneelin ensimmäiseen tapaamiseen ja vielä jälkiarviointiin.

Stoan ja Vuotalon asiakasraati toiminnassa

- Asiakaspaneeli saatiin perustettua ja ohjelmasuunnitteluun saatiin hyviä ideoita. Asiakaspaneeli laajeni syksyllä Stoan ja Vuotalon yhteiseksi ja kokoontui toisen kerran. Tarkoituksena on seurata jonkin aikaa Stoan ja Vuotalon asiakasraadin toimivuutta ennen idean monistamista muihin taloihin. Asiakasraati-konseptin kehittäminen kulttuurikeskuksessa saattaa jatkossa vaatia myös perehtymistä kansainvälisiin best practices -toimintamalleihin.

- Prosessin aikana on opittu paljon, mutta samalla on todettava, että matka on vasta alussa. Asiakaspaneelin toimivuutta kansalaisosallistumisen kehittämisen kanavana on mahdotonta arvioida yhden tai kahden tapaamisen perusteella. Kyseessä on pilotti ja oppimisprosessi.

Yhteys opiskelijan, koulutuksen edustajan ja työpaikan johdon välillä tärkeää

- Syntyy win-win -tilanne kun opinnäytetyö integroidaan työpaikkojen aitoihin kehittämistarpeisiin. Kannattaa ottaa opiskelija tosissaan ja satsata opinnäytetyön mahdollistamaan konkreettiseen kehittämishankkeeseen työpaikalla.

- Käytännössä suosittelemme asian perusteellista pohjustusta opiskelijan, koulutuksen edustajan ja työpaikan johdon kanssa. Tämä yhteys on oleellinen koko prosessin ajan. Lisäksi oleellista on työyhteisön sitouttaminen hankkeeseen osana työtä. Vain näin voi syntyä jotain uutta, jolla on aitoa vaikuttavuutta työpaikalla.

Kulttuurituottaja (YAMK) Marjo Haataisen opinnäytetyö on luettavissa Ammattikorkeakoulujen Theseus-julkaisuarkistossa

Kulttuurituottaja (YAMK) Kulttuurituotannon koulutusohjelma on HUMAKin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistoteutus.
Teksti: Tuula Johannson