Maailma on pieni ja kutistuu

Kansainvälistymisestä puhutaan aina isolla tunteella ja paksuilla kirjaimilla. Yksikään oppilaitos Suomessa ei rohkene olla lisäämättä siihen liittyvää strategista liturgiaa omaa toimintaa kuvaaviin julkilausumiin ja suunnitelmapapereihin. Koska kansainvälistyminen on osa hallituksen, siis Suomen virallista ulko- ja sisäpolitiikka, sen on tultava lihaksi myös hallituksen linjauksista vastuussa olevien ministeriöiden ja lopulta toimenpiteistä huolehtivien tahojen, mm. oppilaitosten omissa aktiviteeteissa.

Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että vielä on maassamme ihmisiä, jotka ovat muokanneet ylemmän tahon tahtotilasta itselleen toisen ihon, jossa viihtyä.

Korkeakouluissa kansainvälistyminen tarkoittaa paljolti EU:n rahoituksella pyörivää Erasmus-ohjelmaa ja siihen liittyviä toimintoja. On opiskelijoiden, opettajien ja henkilökunnan Euroopan sisällä tapahtuvaa vaihtoa maasta toiseen, intensiivikursseja, kielikursseja, koulujen välisiä rajat ylittäviä hankkeita, konferensseja tai akateemisten verkostojen perustamista. Kyseessä on maailman parhaiten menestynyt vaihto-ohjelma, jossa vuositasolla yli 200 000 opiskelijaa suorittaa harjoittelua tai opiskelee toisessa maassa.

Suomesta lähti (ks. Cimon tilastot) lukuvuonna 2009-10 opiskelemaan ulkomaille reilu 3 500 opiskelijaa ja harjoittelemaan hieman yli 1 000. Suosituin kohdemaa oli Saksa, seuraavina Espanja ja Iso-Britannia. Harjoittelun ykköskohde oli Espanja. Opettajavaihdossa käväisi yli 1 000 opettajaa ja henkilökuntavaihdossa n. 600.

Suomeen reitiltään eksyneitä leivosia saapui hieman yli 7 000.

EU pisti rahaa palaamaan tähän kaikkeen 415 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että vuoteen 2013 mennessä ohjelmaan olisi osallistunut sen käynnistämisvuodesta 1987 lähtien 3 000 000 opiskelijaa. 

Erasmus-ohjelman hyödyt oppilaitoksille ja yksittäisille ihmisille ovat ilmeiset. Oman toiminnan vertaaminen ja kehittäminen, verkostoituminen, mielenkiintoisten opiskelu- ja työmahdollisuuksien avaaminen, kielitaidon parantaminen... Myös HUMAKissa tilaisuutta on käytetty hyväksi kiitettävissä määrin. Vaihtoluvuillaan (47 opiskelijaa ja 13 henkilöstöön kuuluvaa) HUMAK sijoittuu valtakunnan parempaan keskiarvoon.

Kulttuurituottajaopiskelijoita Suomesta, Bulgariasta ja Saksasta

Kulttuurituotannon yksikkö on sisäistänyt Erasmus-hengen paitsi lähettämällä vuosittain kymmenkunta tulevaa tuottajaa opiskelemaan alaa korkeakouluihin ja harjoittelemaan ulkomaisiin organisaatioihin myös toteuttamalla kursseja yhteistyössä ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Yksi viimeksi mainituista oli toukokuun lämmittämässä Bulgariassa pidetty eurooppalaiseen kulttuuripolitiikkaan keskittyvä opetusjakso, jossa suomalaiset opiskelijamme pääsivät tekemään yhteistyötä bulgarialaisten ja saksalaisten kollegoidensa kanssa. Viime vuonna oltiin Suomessa, nyt Bulgariassa ja ensi vuonna Saksassa. EU:n tuella, hyvin vahvasti, ja iloisin mielin.

Monta kertaa EU-kriittisissä keskusteluissa unohdetaan ne myönteisiksi katsottavat seikat, jotka puhuvat yhtenäisen Euroopan puolesta. Aktiivinen integraatiopolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa tämänpäivän opiskelijalla on käytännössä opiskeluympäristönään koko Euroopan manner. Käytti hän tämän tilaisuuden tai ei, maailma on lopulta aika pieni ja kutistuu yhä vain. Parempi olisi ottaa koppi ja pikkupallo haltuun.

Pekka Vartiainen, kv-asioista vastaa yliopettaja