LOGOMO – Luovan talouden keskus ja paikka oppia

Mikä LOGOMO?

LOGOMO on Turkuun yli sata vuotta vanhaan historialliseen VR:n konepajarakennukseen rakentuva luovan talouden keskus. Keskus oli myös Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumien päänäyttämö ja tällä hetkellä se tunnetaan esimerkiksi The Voice of Finland -televisio-ohjelman kautta. Toisaalta LOGOMO tiedetään komeasta pääsalistaan, jonka katsomon kokoa voidaan muuttaa ilmatyynyillä ja jossa on ainutlaatuinen keinotekoinen akustiikka, jollaisia on Euroopassa vain kaksi ja maailmassakin vain muutamia.

Logomo. Kuva: Joni Rantasalo

Sieluveljien konsertti Logomossa. Kuva: Joni Rantasalo

LOGOMOsta ei kuitenkaan ole tulossa vain konserttien näyttämö, vaan elävä luovan talouden keskus, jossa syntyy kohtaamisia. Keskuksen toimitusjohtaja Päivi Rytsä korostaakin, että ”Logomon toimintaympäristössä on tärkeää monipuolisuus. Talo kokoaa yhteen erilaisia luovan alan toimijoita ja luovan alan osaamista hyödyntäviä yrityksiä ja muita tahoja.”

Hautomopäälliköstä toimitusjohtajaksi

Vielä marraskuussa Päivi Rytsä työskenteli TKI-HUMAK Merissä yrityshautomo Creven hautomopäällikkönä. ”Työstäni HUMAKissa on peräisin luovan alan tuntemus ja yritysten toiminnan ymmärtäminen ruohonjuuritasolla. Creve on näköalapaikka luovan alan kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen. Tutuksi tuli myös julkiset toimijat ja aluekehittäminen. Toivottavaa olisi, että myös Creve voisi joskus toimia LOGOMOssa. Yrityshautomo olisi tärkeä osa luovan talouden keskusta ja yksi yritysten verkostoitumisen solmukohdista.”

Rytsän mukaan myös TKI-HUMAK Merin kautta saaduista kontakteista on ollut hyötyä uudessa työssä. ”On ollut mukavaa myös nähdä, miten helppoa yhteistyön jatkaminen sekä vanhoihin kollegoihin että hautomoyrityksiin on ollut”, hän sanoo. ”Ja Merin porukan kanssa oli kiva tehdä töitä”, Päivi lisää.

Oppilaitosyhteistyötä?

”Kyllä kiitos”, sanoo Rytsä. Jatkossa LOGOMOon on tulossa myös oppilaitosten toimintaa. ”Oppilaitokset ovat keskeinen osa innostavaa yhteisöä. Sekä opiskelijoiden läsnäolo ja uudet ajatukset että opettajien asiantuntemus antavat paljon verkostolle. ”Oppilaitoksilla on keskeinen rooli, jotta voimme aidosti toteuttaa uudenlaista työyhteisöä ja paikkaa, jossa kovan luokan ammattilaiset sekä opiskelijat kohtaavat uudella ja kiinnostavalla tavalla”, Rytsä sanoo. Toisaalta verkosto voi antaa paljon myös oppimiselle. ”Näen LOGOMOn myös oppimisen keskuksena. Sekä sen taiteellinen toiminta että yritysyhteistyö antaa mahdollisuuden oppimiseen muutenkin kuin työharjoittelujen kautta.”

Työharjoittelijoita LOGOMOSSA on ollut jo useita ja Rytsän mukaan he toimivat erittäin hyvin porukan mukana. ”HUMAKin harjoittelijat ovat tehneet monipuolisesti erilaisia töitä LOGOMOssa. LOGOMO on loistava paikka kulttuurituottajalle päästä tositoimiin, niin tuotannon kuin myynnin ja markkinoinninkin osalta. Bisnesosaaminen ja kulttuurityön hektisyys tulevat konkreettiseksi LOGOMOssa. Toivottavasti harjoitteluista jää opiskelijalle myös kyky nähdä suurempia kokonaisuuksia ja käsitys siitä, että tuottajan keskeinen tehtävä on pitää langat käsissä ja huolehtia myös siitä, että yksityiskohdat on hoidettu ja homma toimii.”

Hankeyhteistyö

HUMAK on ollut mukana yhteistyössä luovan alan keskuksen perustamiseksi Turkuun jo pitkään. Vuonna 2008 silloinen HUMAKin hankkeena toiminut Turun seudun kulttuuriyrityskeskus ryhtyi yhteistyössä Turku2011 säätiön kanssa etsimään soveltuvaa tilaa Turkuun. Silloin ajatuksena oli sijoittaa luovien alojen yrityshautomo osaksi keskusta. ”Eräänlainen alkukipinä LOGOMOn perustamiseksi oli, kun yhteisen työn pohjalta Kulttuurituotannon TKI-päällikkö Timo Parkkola soitti Turun elinkeinojohtaja Kalle Eurolle, että ”nyt löytyi kiva tila, mennäänkö katsomaan?” Tuon puhelun jälkeen tarvittiin vielä paljon suunnittelua, politiikkaa ja kiinteistön omistajanvaihdos ennen kuin LOGOMOA päästiin todella rakentamaan”, Rytsä kertoo.

HUMAK on ollut myös muuten mukana LOGOMOn kehittämisessä. Eräänä muotona on ollut 2010 aloitettu Turun seudun kehittämiskeskuksen hallinnoima EAKR-hanke Luova tila. Tässä hankkeessa HUMAKin roolina on ollut erityisesti verkostojen kehittäminen. Yksikään tila ei elä seinistä, vaan tarvitsee ihmiset. Yksi keskeinen elementti tässä on kulttuurituottajuus. ”Verkostojen yhdistäjänä sekä taiteen että talouden tuntijana tuottajalla on keskeinen rooli luovassa taloudessa”, Rytsä kokoaa.

Teksti: Timo Parkkola
TKI-päällikkö, TKI-HUMAK Meri