Miksi kulttuurituotannon yamk?

Kulttuurituotannon ylempää amk-tutkintoa on toteutettu Helsingissä vuodesta 2010 lähtien. Koulutuksen läpi on kulkenut vaikuttava joukko jo ammatissaan toimivia kulttuurituottajia, jotka ovat ehkä kaivanneet oman osaamisensa päivitystä, hakeneet ammatillista pätevöitymistä tai vain verkostoitumista muiden osaajien ja kulttuurialan ammattilaisten kanssa.

Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) ja Metropolian yhteistoteutuksena järjestettyyn opetukseen valitaan vuosittain 20 opiskelijaa, joilla on jo takanaan ammatillinen perustutkinto sekä ainakin kolme vuotta alalla hankittua kokemusta. Pyrkijöitä koulutukseen on moninkertainen määrä, mikä kuvastaakin hyvin kulttuurialan kiinnostavuutta ja vetovoimaa.

Vaikka koulutukseen hakeutuvien tausta on koulutuksen puolesta hyvin samankaltainen, ammatillinen profiili saattaa vaihdella paljonkin. Toimijoita on laidasta laitaan. Mukana on pitkän linjan kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, jotka ovat hankkineet kannuksensa vuosikymmenien työkokemuksella. Osalla ammatillinen tie on johtanut pienehköön kunnalliseen tai kolmatta sektoria edustavaan organisaatioon, jossa päivätyötä tehdään rajallisten resurssien puitteissa. Jotkut ovat siirtyneet korkeakoulusektorilta elinkeinoelämän palvelukseen ja muokanneet kulttuurista maaperää yrityselämästä tuttujen periaatteiden pohjalta.

Opiskelijoiden ikähaitari on kaikkea reilusta kahdestakymmenestä viiteenkymmeneen ikävuoteen. Vuoden kestävän koulutuksen aikana kokemus ja rutiini kohtaavat ennakkoluulottomuuden ja uudesti tekemisen meiningin. Yhdessä tekemällä ja näkemyksiään jakaen opiskelijoiden oppimispolusta kehittyy elämyksellinen reitti tiedon ja taidon lähteelle.

Yamk-koulutus tähtää opiskelijan asiantuntijuuden vahvistamiseen. Suurimman osan tutkinnosta muodostaa näin opinnäyte- tai kehitystyö, jonka opiskelija tekee omalle työnantajalleen tai alan kehittämistä silmälläpitäen. Vuosien aikana tutkinto on tuottanut kymmeniä mielenkiintoisia tutkimuksia, raportteja, selvityksiä ja käytännön kehitystyöhön pohjautuvia innovaatioita, joiden pohjalta niin julkinen ja yksityinen kuin kolmaskin sektori ovat kyenneet edistämään toimintatapojaan.

Näiden kehitystöiden aihepiirit ovat olleet moninaiset. Opiskelijoiden töissä on mm. tarkasteltu palvelumuotoilun mahdollisuuksia Aleksanterin teatterissa Helsingissä, luotu markkinointisuunnitelmaa dokumenttifestivaalille, kehitetty kulttuurituottajan asemaa ja roolia laivateollisuuden palveluksessa tai keksitty uusia kulttuuripalveluita neuvolatoiminnan yhteyteen. Internetpohjaiset kulttuuriset hyvinvointipalvelut ikäihmisille tai maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuurinen integrointi ovat niin ikään kuuluneet tutkimuksellisiin aihepiireihin. Suomalaiselle nykysirkukselle on luotu uusi vientimalli, kulttuurikeskuksesta on muokattu luovan alan hautomo tai joukkoistamista on käytetty kulttuuritapahtuman tuotannon tukena.

Opiskelijoiden kehitystöissä näkyvät kulttuurialalla toimivan tuottajan moninaiset kasvot.

Kulttuurista on moneksi ja kulttuuri on kaikkialla. Kulttuurituotannon koulutuksen tärkein tavoite on saada näkyväksi se hyvä, jonka parissa meistä kaikista voi tulla myös hieman parempia ihmisiä.

Pekka Vartiainen

yliopettaja

Humak

Ps. Lisäesimerkkejä valmistuneista kehitystöistä löytyy täältä: https://www.theseus.fi/