Osumia työelämään

Sampo-Ilmari Tuhkalehto uskoo, että Osumia-palvelu on paras
tapa tavoittaa tietyn alueen osaajia kattavasti yhdellä kerralla.

Muutamassa vuodessa pienestä projektista valtakunnalliseksi toimijaksi laajentunut MusicAgainst Drugs ry työskentelee aktiivisesti lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Toiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen sekä laadukkaan päihdetiedon tarjoaminen.

Asiakkaalle, yleensä kunnalle tai kunnan toimijajoukolle tarjotaan monipuolista päihdekasvatuskokonaisuutta, joka sisältää mm. monipuolista osallisuutta edistävää toimintaa sekä päihdetietoa. Laadukkaan työn toteuttamisessa on suuri merkitys valtakunnallisilla ja alueellisilla yhteistyökumppaneilla ja toimijoilla sekä suurella joukolla vapaaehtoisia.

Music Against Drugs ry:n puheenjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto kertoo, että järjestössä arvostetaan oppilaitosyhteistyötä ja opiskelijoille on tarjolla runsaasti erilaisia tapoja suorittaa opintoja yhdistyksessä. Kun opiskelijan oppimistavoitteet, henkilökohtaiset kyvyt ja ohjaus ovat sopivassa tasapainossa, on hyöty harjoittelusta molemminpuolinen.
Music Against Drugs ry oli ensimmäisten Osumia-palvelua käyttäneiden työnantajien joukossa.

”Vaikka yhdistyksemme on valtakunnallinen toimija, haluamme jatkossakin pitää päätoimistomme Jyväskylässä, koska Jyväskylä on koulutuksen kaupunki. Oppilaitosyhteistyö mahdollistaa kehityksen kärjessä olemisen. Osumia-palvelu puolestaan on paras tapa tavoittaa kerralla alueen opiskelijat kattavasti,” sanoo Tuhkalehto.

Tuhkalehto mainitsee palvelun hyvänä puolena myös sen, että opiskelijat ja oppilaitosten henkilökunta saavat keskitetysti tietoa opiskelijoille tarjolla olevista tehtävistä.

Music Against Drugs ry:ssa on kokemusta useiden eri oppilaitosten opiskelijoista: toisen asteen opinnoista yliopistoon. HUMAKin opiskelijoiden osaamista suhteessa yhdistyksen tarpeisiin Tuhkalehto pitää erittäin hyvänä:

”Yhdistyksemme toiminta on kulttuuri-, nuoriso- ja järjestötyön leikkauspisteessä ja siksi sekä kulttuurituottaja- että yhteisöpedagogiopiskelijoilla on juuri näihin teemoihin liittyvää osaamista.”

Kysymystä ”kenelle suosittelisit Osumia-palvelun käyttöä”

Tuhkalehto lähestyy laajasti:

”Organisaatiossa kannattaa pysähtyä miettimään, mitä oppilaitosyhteistyö käytännössä voi olla. Jos ei tule ensimmäisellä kerralla mieleen, kannatta pysähtyä uudestaan. Kannattaa myös käydä keskusteluja oppilaitoksen kanssa mahdollisista yhteistyön muodoista. Kun on päätetty, että harjoittelija on tervetullut organisaatioon, on Osumia.fi paras palvelu harjoittelijoiden rekrytoimiseen.”

Lue lisää Osumia-palvelusta HUMAKin verkosta.


Teksti: Minna Rajalin
Kuva: Music Against Drugs ry

Kulttuurituottajaksi nyt myös Kuopiossa

Valtakunnallisuus, joustavuus ja monimuotoisuus ovat Humanistisen ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen avainsanoja. Nämä sanat muuttuvat käytännöksi ensi syksynä Kuopiossa. HUMAKin Kuopion kampuksella alkaa kulttuurituottajien aikuiskoulutus. Aloittava koulutus vastaa tarpeeseen, koska alueella on paljon taiteilijoita, useiden taiteen alojen koulutusta ja erilaisia tapahtumia.

Kenelle koulutus sopii?

Koulutustarvetta on niin opistotason tutkinnon nostajilla kuin myös yliopistotutkintoja tehneillä, jotka tarvitsevat lisää käytännön osaamista. Kulttuurin rajapinnoilla tehtävä työ lisää koulutustarvetta, koska kulttuurituottajien työkenttä on laajentunut perinteisestä. Kulttuuria tarkastellaan yhä enemmän suhteessa yhteiskunnan eri sektoreihin, esimerkiksi hyvinvointipalveluihin. Väestön ikääntyminen ja nuorison syrjäytyminen ovat haasteita, joihin kulttuuritoiminnan odotetaan osaltaan vastaavan, sanoo HUMAKin kulttuurituotannon koulutuksesta vastaava koulutusjohtaja Katri Kaalikoski. Kulttuurille ja luovalle toimialalle asetetaan odotuksia kansantalouden vahvistajana ja esimerkiksi kulttuurin ja matkailun rajapinnalla tapahtuvalta yhteistyöltä odotetaan paljon. Tuottajalle riittää siis toimintakenttää, Kaalikoski toteaa.

Kuopiossa alkava koulutus on monimuotokoulutusta, mikä antaa opiskelijalle mahdollisuuden suunnitella omaa ajankäyttöään joustavasti. Noin kerran kuussa olevien kontaktipäivien rinnalla opiskelija tekee omassa tahdissaan verkko- ja projektiopintoja sekä itsenäisiä tehtäviä. Jokaiselle opiskelijalle rakennetaan oma opiskelusuunnitelma. Tämä mahdollistaa sen, että opiskelija voi suunnata opintojaan omien tavoitteidensa mukaan. Yhteiset kontaktiopinnot vahvistavat kulttuurituotannon teoria- ja toimintapohjaa, mutta verkostoituminen muiden kulttuurituottajien kanssa on yksi arvokkaimmista asioista.

Uusi innostava työ opiskellen

Aikuisopiskelu on mielekäs tapa oppia uutta ja vahvistaa aikaisempaa osaamista. Vahva työelämäyhteys yhdessä laadukkaan opetuksen kanssa antavat hyvät perusteet tuottajuuteen. Opiskelujen lisäarvo on laaja vertaisverkko, jolta olen saanut tukea ja kannustusta. Yhteiset innovoinnit ja ideoinnit ovat vieneet montaa asiaa eteenpäin, kertoo kokemuksistaan kulttuurituottajaksi opiskeleva Emma Anttila.

Hän on loppusuoralla opinnoissaan Jyväskylän kampuksella, jossa aikuisryhmä aloitti kaksi vuotta sitten.

AHOT-prosessi eli aikaisemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen saa myös Emmalta kiitosta. Aikaisempi maisterintutkinto Sibelius-Akatemiasta sekä vuosien työkokemus Joensuun kaupunginorkesterin huilistina on voitu osittain lukea hyväksi kulttuurituottajaopinnoissa. Näin opiskelutaakasta on tullut kohtuullinen eikä aikaisemmin opittua ole tarvinnut opiskella uudelleen. Emma on opintojensa kautta aloittanut myös uudessa työssä. Hän on nyt nuotistonhoitaja-tuottajana Jyväskylä Sinfoniassa, mutta jatkaa opiskelua työn ohessa.

Kulttuurituotannon koulutusohjelma
Tutkinnon nimi: kulttuurituottaja AMK
Tutkinnon laajuus ja kesto: Opintojen laajuus on 240 op (60–240 op). Suoritusaika on 1–4
vuotta määräytyen henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.

Huom! Kulttuurituottajaksi voit opiskella myös Kauniaisissa!
Kampukset: Kauniainen (20 aloituspaikkaa) ja Kuopio (20 aloituspaikkaa)
Hakuaika: 5.3.-3.4.2012

• Lue lisää kulttuurituottajan opinnoista

Turun kansainvälinen kampus!

Turun kampuksen talvi on taas alkanut kansainvälisissä merkeissä. Laadukkaasta opetuksesta, kirpeästä pakkasesta sekä kauniista lumisesta maisemasta on tullut nauttimaan yksitoista vaihto-opiskelijaa eri puolilta Eurooppaa ( Virosta, Venäjältä, Ranskasta, Bulgariasta ja Turkista) ja yksi opiskelija myös Yhdysvalloista.

Vaihtarimme opiskelevat omassa ryhmässään suomen kieltä ja kulttuuria sekä yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa mm. viestintää ja taiteen tuntemusta. Nyt he tekevät verkkojulkaisun pienryhmissä yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa Media ja vuorovaikutus-kurssilla. Tällainen monikulttuurinen yhteistyö hyödyttää sekä suomalaisia että ulkomaalaisia opiskelijoita, onhan kyky tehdä projektityötä moniammatillisessa ja monikulttuurisessa porukassa yksi kulttuurituottajan tärkeitä taitoja. Taustaltaan vaihtarimme ovat todellakin monialaisia, he opiskelevat pääaineenaan mm. julkaisualaa, markkinointia ja nuorisotyötä.

Jotta emme omisi vaihtareita aivan kokonaan tänne Turkuun he viettävät kevään aikana intensiiviviikon sekä Jyväskylässä että Kauniaissa. Näin muutkin kulttuurituotannon kampuksen opiskelijat saavat osansa kotikansainvälistymisestä!

Harjattulan kartonomaisemissa Petya Stankova Bulgariasta, Maywand Hamidi Ranskasta, Corinne Wiseman Yhdysvalloista, Gergana Lyutskanova Bulgariasta, Marie Käige Virosta, Stephanie Forgeois Ranskasta sekä Elena Andreychukc Venäjältä.

Kohti tulevaa!

Opetuksen sisältöjen on oltava ajan tasalla. Kulttuurituottajien koulutuksen on oltava tiukasti sidoksissa kulttuurin ja taiteen muuttuvan kentän toimintaan. On tärkeää osata ennakoida millaista osaamista kulttuurituottaja tulevaisuudessa tarvitsee toimiessaan uudenlaisissa verkostoissa ja uudenlaisissa toimintaympäristöissä. Syksyn 2011 aikana olemme järjestäneet kaikilla kulttuurituotannon koulutusta tarjoavilla kampuksilla workshopit, joissa opettajat ja opiskelijat ovat yhdessä pohtineet tulevaisuutta: mitä tuottajan tulee osata, mitä ymmärtää ja miten orientoitua työtään tekemään. Näitä yhteisiä pohdintoja käytetään sitten pohjana tuottajakoulutuksen jatkuvassa uudistamistyössä.

Seuraavaksi nämä syksyn workshopeissa tehdyt posterit kiinnitetään seinälle tutkittavaksi tammikuun lopulla, kun koko HUMAKin kulttuurituotannon henkilöstö kokoontuu yhdessä työelämän edustajien kanssa kehittämään tuottajakoulutusta kohti tulevaisuutta.

Hyvää uutta vuotta 2012!

Opiskelijan ja lehtorin tähtihetkiä

Kulttuurituotannon lehtorin työn ehdottomia tähtihetkiä on kuunnella valmistuvien opiskelijoiden päättöportfolioesityksiä. Kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan sisältyy Työelämätaidot, urasuunnittelu ja portfolio (10 op) –opintojakso, jonka suorittaminen alkaa jo ensimmäisenä opintovuotena, mutta se huipentuu yleensä viimeisenä opintosuorituksena esitettävään päättöportfolioon.

Kehittymiskansiossaan opiskelija osoittaa persoonallisen kulttuurituottajan ammattitaitonsa: Millainen kulttuurituottaja minä olen? Miten ja miksi olen valinnut tämän alan? Missä olen hyvä, mitä osaan, miten voisin kehittyä ammattilaisena jatkossa?

Marraskuun alussa minulla oli taas ilo kuunnella neljän opiskelijan kehityskertomusta aktiivisesta kulttuurin ja taiteen harrastajasta kulttuurituotannon ammattilaiseksi. Vaikka portfolion laatiminen on ohjeistettu ja raamitettu melko yksityiskohtaisesti, jokainen kertomus ja esitys olivat erilaisia, jokaisen kokemukset alasta, opiskelusta ja tulevasta ammatista olivat toden totta persoonallisia. Toki kaikki opiskelijat olivat suorittaneet samat pakolliset opintojaksot, tehneet vaaditut markkinointi-, viestintä- ja vaikkapa rahoitussuunnitelmat, mutta yksi oli tehnyt ne harrastajateatterille, yksi tanssinkeskukselle, yksi tv-tuotantoon, yksi vuosikurssin yhdessä järjestämään lastentapahtumaan. Kohderyhmät ja näkökulmat vaihtelivat, mutta kaikki olivat oppineet tuottamisesta ja alasta paljon.

Portfolioesityksissä pääsee kurkistamaan yksittäisen oppijan sielunelämään. Kun toinen on käynyt opinnot pääasiassa kotikampuksella, tehnyt harjoittelut ja lopputyöt kotikaupungin organisaatioihin, toinen on viettänyt lähes puolet opintoajastaan kansainvälisessä vaihdossa harjoittelussa ja muuten opiskellen. Yksi jouluksi valmistuvistamme oli vain ensimmäisen vuoden ajan kotikampuksella, sitten pääkaupunkiseutu ja sen monipuoliset harjoittelupaikkamahdollisuudet imaisivat hänet tekemään melkein kaikki opinnot toisella kampuksella. Muutto mitä ilmeisimmin kannatti, sillä hyvin onnistunut työharjoittelu poiki aluksi osa-aikatyön, nykyisin kokoaikaisen työpaikan. Välillä pyrähdys kotikampukselle opinnäytetyöopintoihin ja taas takaisin tv-tuotantojen pariin. Opiskelija oli silmin nähden tyytyväinen valittuaan HUMAKin opiskelupaikakseen. Lehtori puolestaan tunsi ylpeyttä kuunnellessaan fiksua opiskelijaa: hän on osannut käyttää hienosti hyväkseen HUMAKin tarjoamat erilaiset oppimisympäristöt.

Parhaimmillaan portfolioesityksissä pohditaan alaa ja sen toimijoita sangen filosofisestikin. Tämänkertaisessa seminaarissa saimme kuulla huikaisevia ajatuksia siitä, mitä kulttuurituotanto on ja mihin tuottajia tässä maailmassa ja maailman ajassa tarvitaan. Opiskelija oli selvästikin pohtinut paljon omaa suhdettaan kulttuurituotantoon ja sen eri ilmiöihin. Oman paikkansa hän on löytänyt mm. kestävän kehityksen asiantuntijana.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoille päättöportfolioiden kuunteleminen tarjoaa mahdollisuuden kuulla erilaisia opintopolkuja siitä, mitä kaikkea neljään vuoteen voikaan sisällyttää. Portfolion kokoajat ovat poikkeuksetta kokeneet portfolioprosessin hyvänä tapana vetää yhteen kokemukset ja elämykset, mitä opiskeluvuodet ovat tarjonneet. Siksi uskon, että portfolion laatimisprosessi ja esittely ovat myös opiskelijoille tähtihetkiä.

Haastavaa esitykseen valmistautumisesta tekee se, että oppiminen ja kokeminen pitää portfoliossa kääntää työelämän vaatimalle osaamiskielelle. Mitä konkreettisia ammatissa vaadittuja taitoja minulla on?, missä olen parhaimmillani?, mitä näkemyksiä minulla on kulttuurituottajan työstä ja sen merkityksistä?

Tämänkertaisessakin seminaarissa tuli esille meidän suomalaisten peruspaheemme: turha vaatimattomuus. Opiskelijat olivat tehneet hienoja projekteja, saaneet ja ottaneet isoja vastuita tuotannoissa, olleet ulkomailla opiskelemassa, solmineet verkostoja niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin piireissä, mutta silti saavutuksista kerrottiin vain puolivaloilla. Seminaarissa paikalla olleet työelämänedustajat kehottivatkin opiskelijoita heittämään turhan vaatimattomuuden verhon syrjään ja nostamaan rintaa rottingille. Olen täysin samaa mieltä: meiltä valmistuu taitavia kulttuurituottajia, joiden osaamista kelpaa esitellä täysille katsomoille opiskelija valokeilassa!

Sanna Pekkinen, lehtori/aluekoordinaattori Jyväskylän kampus

Missä mennään HUMAKin aikuiskoulutuksessa?

Valtakunnallisuus, joustavuus ja monimuotoisuus ovat HUMAKin aikuiskoulutuksen avainsanoja. HUMAK on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka kehittää toimialojensa työelämää eri alueiden tarpeista lähtien. Koulutusta toteutetaan joustavasti ja viedään lähelle koulutettavia. Sitä voidaan nopeasti suunnata eri kohderyhmien tarpeisiin. Syksystä 2011 alkaen kulttuurituotannon AMK-tutkintoon on voinut opiskella Tampereella, jossa aiemmin ei kulttuurituottajakoulutusta ole ollut. Yhteisöpedagogikoulutusta on jo aiemmin järjestetty Turussa yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian kanssa, kuten myös Kuopiossa, jossa yhteisöpedagogien osaamiselle on ollut kysyntää. Syksyllä 2012 Kuopiossa alkaa myös Kulttuurituotannon AMK -koulutus.

HUMAKissa aikuiskoulutus toteutetaan monimuotoisesti siten, että työn ohessa kouluttautuminen on mahdollista. Oppiminen kytketään mahdollisimman tiiviisti opiskelijan oman työn kehittämiseen. Joustavuus ja elinikäisen oppimisen ajatus toteutuu myös HUMAKissa käytössä olevassa AHOT-menettelyssä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tarkoittaa mahdollisuutta hyödyntää eri tavoin hankittua osaamista osana tutkintoa. Onpa osaaminen peräisin koulutuksesta, työstä, toimialan luottamustehtävistä, vapaa-ajan toiminnasta tai arkioppimisesta, AHOT-menettelyn myötä opiskelija ei joudu opiskelemaan sitä, minkä jo osaa.

Eri koulutusmuodot vastaavat erilaisiin oppimisen tarpeisiin eri elämäntilanteissa ja uran eri vaiheissa. AMK-tutkintoon johtava koulutus tarjoaa mahdollisuuden tutkintotason nostamiseen tai uranvaihtoon, erikoistumisopinnot on suunnattu korkeakoulututkinnon jo suorittaneille. Niiden avulla opiskelija voi syventää osaamistaan ja luoda uutta suuntaa ammatilliseen kehittymiseensä. Kirjoitustulkkaus, järjestöjen kehittäminen, kulttuuritapahtumien vapaaehtoistyön johtaminen, seikkailukasvatus – HUMAKin erikoistumisopinnoissa on valinnan varaa.

HUMAK on viime vuosina panostanut voimakkaasti ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämiseen. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia on viisi, joista kaksi englanninkielisiä. HUMAKille ominainen kumppanuudella kehittämisen periaate näkyy myös YAMK-tutkinnoissa. Koulutusohjelmia toteutetaan yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

HUMAKin koulutustarjontaan pääsee jokainen tutustumaan avoimien AMK-opintojen avulla. Opiskelu on avointa kaikille iästä ja aiemmasta opintohistoriasta riippumatta. Se tarjoaa näköalapaikan kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuurituotannon sekä viittomakielentulkin ammattikentille. Avoimia AMK- opintoja voi suorittaa myös opintopolkuopintoina ja saada näin hakukelpoisuuden AMK-tutkintoon johtaviin opintoihin.

HUMAKin laajan aikuiskoulutustarjonnan mahdollistamat yksilölliset koulutuspolut ovat keino varmistaa, että opiskelijan hankkima osaaminen on juuri sitä mitä työelämässä kulloinkin tarvitaan. HUMAKin tämän syksyn uutiskirjeen teemana on aikuiskoulutus. Siinä esittellään mm. monenlaisia oppijoita ja ammatillisen kehittymisen tarinoita.

• HUMAK-uutiskirje 2/2011 - Ajankohtaista aikuiskoulutuksessa

Katri Kaalikoski,
koulutusjohtaja

Ikäihmisiä, kirjavinkkausta, sirkusta ja opiskelun iloa

Mikä saa tai panee aikuisen hankkimaan kulttuurituottajan tutkinnon ammattikorkeakoulussa? HUMAK kouluttaa kolmella kampuksella kulttuurituottajia myös aikuiskoulutuksessa. Uusi aluevaltaus on aikuisille suunnatun monimuotokoulutuksen tarjoaminen uusilla paikkakunnilla. Tampereella syyskuussa alkanut koulutus vastaa tarpeeseen, koska hakijamäärä oli suuri.

Koulutus antaa muutakin kuin tietoa

Tampereen ryhmän opiskelijoilla on ollut erilaisia syitä hakeutua koulutukseen ja opiskelijat tuottavat kulttuuria lapsille, nuorille, ikäihmiselle, julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa työskentelevä Jussi Perämäki on valmistunut yhteisöpedagogiksi pari vuotta sitten. Nuorisotyön ammattilainen hakee kulttuurituottamisen osaamisen täydentämistä, koska hänen työnsä on suurelta osin nuorille suunnattujen tapahtumien tuottamista.

Tampereen kaupungin kulttuuripalvelujen koordinaattorin Tarja Järvisen arkipäivän haasteena on kulttuuripalvelun tuottaminen ikääntyneelle väestölle. Miten kotona tai laitoksessa asuva, huonosti liikkuva vanhus saa mahdollisuuden kokea korkeatasoisia kulttuurielämyksiä? Tarjalle monimuotokoulutus antaa mahdollisuuden tarkastella omaa työtään uudenlaisista näkökulmista. Koulutuksessa tärkeintä ei ole aina vain tiedon vastaanottaminen, vaan myös ryhmässä käytävä keskustelu. Ryhmässä oleva erilainen osaaminen muuttuu yhteiseksi voimavaraksi.

Lahtelainen Jenni Saario hakee koulutuksen tason nostamista: kulttuurisihteerin opistotason tutkinnon päivittymisen jälkeen tähtäimessä on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Aiempi työura sisältää teatterialan markkinointia ja tiedotusta ja nykyään lastenkulttuurin tuottamista.

Tarve täydentää osaamista on tullut työn tuottamista haasteista: milloin töitä on tehty teoretisoimatta sen enempää tai halutaan laajentaa omia näköaloja. Monimuotokoulutuksen etuna on opiskelijan todellinen mahdollisuus suunnitella omaa ajankäyttöään. Samoin AHOTointi – aikaisemmin hankitun tunnustaminen ja tunnistaminen, helpottaa opiskelun taakkaa: jo osattua ei tarvitse opiskella toista kertaa. Opiskelija joutuu pohtimaan omaa osaamistaan AHOT-prosessissa kulttuurialan toimijana ja tämä prosessi on opiskelijalle hyvinkin voimaannuttava kokemus: osaamista on!

Kuopioon, Kuopioon

Seuraava monimuotokoulutus alkaa Kuopiossa syksyllä 2011. Koko itäisen Suomen alueella ei ole ollut aiemmin kulttuurituottajan ammatillista koulutusta. Aloittava koulutus vastaa tarpeeseen, koska alueella on paljon taiteilijoita, useiden taiteen alojen koulutusta, ja erilaisia tapahtumia.

Kenelle koulutus sopii? Koulutustarvetta on niin opistotason tutkinnon nostajilla kuin myös yliopistotutkintoja tehneillä, jotka tarvitsevat lisää käytännön osaamista. Kulttuurin rajapinnoilla tehtävä työ lisää koulutustarvetta, koska kulttuurituottajien työkenttä on laajentunut perinteisestä. Nykyään kulttuurituottajia löytää työskentelemästä sosiaali- ja terveydenhoitosektorin tai matkailu- ja ravitsemusalan liepeillä. Kulttuurituottajan yrittäjyys voi kohdistua niin palveluihin kuin tuotteisiin.

Päivi Ruutiainen

Teksti on osa HUMAK-uutiskirjettä:

• HUMAK-uutiskirje 2/2011 - Ajankohtaista aikuiskoulutuksessa